Lampun välähdyksiä

Jooh, mulla ei varmaankaan tämän blogin saralla ole enää seuraajia koska olen ollut hiljaa kohta 2 vuotta, mutta ajattelin kuitenkin ilmoitella että olen siirtänyt pierustukseni Muualle. Sen nimi on Lamppu’s lame sketchbook ja se löytyy tumblrista. Tästä linkki sinne.

Siellä on enemmänkin ehkä sketsejä ja fanarttia sun muuta, mutta kaipa sinne jotain sarjakuvantapaista voi joskus elämästä heitellä. Palaan tän blogin pariin ehkä jonain päivänä.

Ehkä.

Kategoria: Aiheeton.

Anteeksi kovin pitkä hiljaisuuteni, mutta en simppelisti saanut aikaan yhtikäs mitään. Koitan korjata asian.

Vapaus = työttömyys. Lopetin torstaina työni, terveydellisistä syistä, ja ette kuulkaa usko kuinka helpottunut tällä hetkellä olen.

Saatatte ehkä huomata ja ihmetellä, että miksi minulla on kuvissa pitkä nenä. Halusin jonkun tietyn piirteen itselleni, josta omakuvani tunnistettaisiin. En halua matkia ketään, ja olen pahoillani jos se vaikuttaa siltä, mutta näin se ei ole. Nenän kopioin kyllä One Piece-sarjan Usopilta, sillä hän on ultimaattisesti suosikkihahmoni tällä hetkellä mistään sarjasta, ja halusin näin jotenkin tehdä tunnustusta hänelle. Ennmää tier.

Hyvää talvea!

Kategoria: Aiheeton.
Tagit: elämä, one piece, usopp

Eräänä iltana ystäväni Mikko soitti minulle ja kysyi haluaisinko lähteä porukalla syömään maailman parasta purilaista. Sanoin notta totta kai! Autoon astuttuani ja viimeisen seuralaisen haettuamme, lähdimme ajamaan pois Tampereelta jolloin täytyi kysyä; Mihinkäs ollaan menossa. En saanut vastausta, mutta Helsinki-Turku tieviitta kertoi tarvittavan. Huusin kauhuissani EI TURKUUUUN. Ei se onneksi Turku ollutkaan, vaan Viiala.

Matka päättyi onnellisesti, ja täydellä mahalla. Ja perskule, purilainen oli hyvää.

Usopin innoittamana, itse myös innostuin. Laura tietänee mistä on kyse, teitä muita en viitsi spoilata jos ette ole tarpeeksi pitkälle lukeneet. :E:E:E Sen verran voin sanoa, joka liittyy tähän myös, että Usopp on hahmoista ehkä ainoa, kuka on kehittynyt eniten. En nyt puhu mistään voimista, vaan siitä mikä on pään sisällä.
Mutta jos oikein pilkkua viilataan, niin on Usopp kehittynyt niin voimallisestikkin. Verrataan alkuaikoihin jolloin hän vielä käytti  … kuminauhaa … vihollisten pelottamiseen,  ja nyt verrattomalla aseellaan, Kabutolla, kaataa vihollisia pitkän matkan päästä. Ehkä Usopp onkin kehittynyt kaikista eniten, mutta ei silti ole kaikista voimakkain. Ehei. Odahan on joskus sanonut, että Usopp tulee aina olemaan heikoin Straw Hatseista. Mikä ei minua sinänsä haittaa, koska se on Usopin juttu.
ON KUNNIA COSSATA SOGEKINGIÄ, kyä maar. *___*

Kategoria: Aiheeton.
Tagit: cosplay, elämä, kaverit, one piece, sogeking, usopp

Cosplay-kuumetta tosiaan ilmassa. Tällä kertaa kuva on tehty kokonaan kuulakärkikynällä, mikä on meikäläisen tapauksessa harvinaista. Käytän nimittäin kuulista hyyyyviiin harvoin, mutta tämän myötä voisin käyttää enemmänkin!

Kävin myös jonkinsortin pärstäkertoimen hoidossa, se oli vallan muikea kokemus.

Kategoria: Aiheeton.
Tagit: cosplay, one piece, sogeking, usopp

RIP, Matti-rakas.  Itkin ties kuinka monta tuntia, mutta alan jo nyt tottua ajatukseen että viisas Matti-kattimme on poistunut keskuudestamme.

Ajattelin jossain vaiheessa hommata poikakissan, ja jos satun löytämään Matin näköisen, niin annan sille nimeks sitten Matti II .. Tai vaikka ei oliskaan Matin näköinen, mutta ihanaahan se olis.

Ilmeisesti Matilla oli munuaisissa vikaa ja, ei tiedä varmaksi, syöpä. Mutta Matti oli loppuun asti erittäin virkeä, säyseä, ei näyttänyt olevan kipuja eikä äännellyt valittaakseen. Otti vain rennosti aurinkoa pellolla.

Ehkä jonain päivänä osaan tehdä Matille jotain kaunista, ehkä maalata jonkin sortin taulun(?).

Kategoria: Aiheeton.
Tagit: matti

Näin unta, jossa siskoni tuli kysymään että ovatko tissini masentuneet. Hämilläni vastasin että kyllä. Väärä vastaus. Sisko lyödä pamauttaa toista rintaani ja huutaa kovaan ääneen EI OLE ENÄÄ ja lähtee nauraa räkättäen tiehensä. Unet, wat.

Joskus elämä vain potkii päähän.

Lähden tosiaan Lappiin noin kahdeksi viikoksi isäni ja hänen perheensä kanssa, joten meikäakkaa ei sitten näy vähään aikaan.

Kategoria: Aiheeton.
Tagit: elämä, matkustaminen, tissit, unet

Kyllä, se on hieromasauva. Köh. En kerro mistä sen löysin tai mistä se on peräisin.  Me vain löysimme sen ..

Toverini Karva on tosissaan lupautunut auttamaan minua asun teossa, kiitoksia sinulle suuresti hani. <3 Käydään kangasostoksilla heti kun on rahaa ja aikaa. Ja vähemmän läskiä, derp.

Tämän cossin, sekä sovittu ONE PIECE ryhmäcosplay, on tulossa Desuconiin 2011, vaikka olisin mieluummin mennyt Animeconiin. Noh, mutta. Aina ei saa sitä mitä haluaa. Mutta siitä tulee varmasti yhtä huisia!

Kategoria: Aiheeton.
Tagit: cosplay, desucon, one piece, sogeking

Höm, pahoittelen myöhässä olevaa postausta, en vain päässyt käsiksi skanneriin yrityksistä huolimatta. On se kakka hommeli kun ei omista omaa!

Ja se on perskule sentään totta. Vasemmalta oikealle; Christina, Laura, minä ja Niina.

Ensimmäinen Usopp johon Traconissa törmäsin, ja pitihän se nyt ikuistaa. KUN SE OLI OIKEASTI MIES eikä nainen kuka cossas. Håhåhåh. Oli sielä toinenkin Usopp, mutta en saanut hänestä kuvaa. ):

Kategoria: Aiheeton.
Tagit: one piece, tracon, usopp

Kyllä, SanUso.  Se on yksi quilty pleasureni, joten toivoisin vihamielisten kommenttien jäävän sivummalle, siitos.
Tracon oli ja meni, postailen siitä juttua huomenissa tai viimeistään tiistaina.

Kategoria: Aiheeton.
Tagit: one piece, sanji, usopp

(Klikatkaa kuvaa suuremmaksi, rakkaat ja vähäiset lukijani.)

Kyseessä on Matti-vanhuksen katoaminen. Matti on 20-vuotias maatiaiskissa, syntynyt kaksi viikkoa minun jälkeeni. Tärkeä ja rakas perheenjäsen kyseessä, siis.

Tampereelle muuton jälkeen Matti asui vanhassa talossamme isoveljeni kanssa niin kauan, kunnes äitini kissa, Lulu, sai siellä pentuja ja isoveli päätti pitää yhden. Matti, reviiristään erittäin tarkka, pahastui ja katosi naapuriin majoitukseen. Hän päätti luovuttaa osan reviiristään pikku tyttöpennulle. Pari vuotta naapurin “hoivissa” 0lemisen jälkeen enoni pelasti Matin keskitalvella melkein jäätyneenä, otti autoonsa ja kuljetti vanhempiensa(toisinsanoen isovanhempieni) luo, ja Matti on nyt siitä lähtien majaillut siellä. Höpönassu.

Matin nuoruudessa parin viikon katoilut olivat normaaleja, mutta kun kissalle tulee näin paljon ikää ja jos katoaa pitkäksikin aikaa, iskee väkisinkin huoli. Mummoni oli huolissaan koska Matti oli ollut kadoksissa kaksi päivää, ja etsimme viiden porukassa sitä naapureiden pihoilta ja ties mistä. Ei näkynyt. Huudeltiin, ei tullut kissiä esiin.

Menin sitten naapurin heinäpellolle, ja sieltähän se Matti löytyi, makoilemasta. Huojentuneena otin Matin syliini ja kiikutin sen sisälle syömään.

Elä vielä pitkään, Mattiperkele.

(Ja jostain kumman syystä en tykkää piirtää sarjakuvaruutuja .. ehkä tämä muuttuu vielä jonain päivänä.)

Kategoria: Aiheeton.
Tagit: juupajoki, matti